Haluaisin jatkaa ehdottomasti vapaaehtoistyötä tulevaisuudessa ja toivonkin että löytäisin sille tarpeeksi aikaa. Syy siihen miksi haluan jatkaa vapaaehtoistyötä, on ehdottomasti se fiilis minkä saa kun on tehnyt vapaaehtoistyötä. Se on jo jossain määrin koukuttavaakin.
Tulevaisuudessa en ole aivan varma minkälaista vapaaehtoistyötä haluaisin tehdä. Tämä syksy ja talvi on mennyt aika paljon lasten kanssa pyöriessä, joten voisin suunnata katseeni jo johonkin toisenlaiseen toimintaan. Kuitenkaan minua ei missään nimessä haittaisi jos vapaaehtoistyö olisikin lasten parissa toimimista, sillä viihdyn hyvin lasten kanssa. Vaihtelu kuitenkin virkistää aina välillä.
Vapaaehtoistyö on ehdottomasti avartanut maailmankuvaani sekä olen saanut siitä paljon uusia kokemuksia, jotka tulen muistamaan. Voin rehellisesti ja kirkkain silmin suositella kaikille tätä kurssia sekä vapaaehtoistyötä, sillä se todella antaa paljon enemmän mitä se ottaa.
-Roosa
Tuesday, 27 March 2012
Hauskinta vapaaehtoistyössäni
Vapaaehtoistyöni oli minulle mieluinen monista eri syistä, kuten jo aikaisemmin olen maininnut, ihmiset olivat yksi suuri syy miksi nautin niin kovin vapaaehtoistyöstäni. Minulla oli aina hauskaa lasten ja ohjaajien kanssa, sillä sain heidän kanssaan tehdä monia mukavia asioita, kuten pelata eri pelejä, lukea tai piirtää. Monet asiat olivat sellaisia mitä en ollut pitkään aikaan tehnyt, kuten esimerkiksi leikkinyt jotain leikkiä tai pelannut jotain pelejä joiden säännötkin olivat jo ehkä päässeet unohtumaan. Oli hauskaa päästä muistelemaan omia leikkejään lapsuudesta ja huomata vielä sitä intoa, mitä lapsissa on kun he leikkivät yhdessä.
Mieleenpainuvimpia kokemuksia juuri tästä innosta oli minulle kun Lönnrotin koululle oli saatu uusia liikuntavälineitä ja niitä testailtiin iltapäiväkerhon voimin. Ihanaa oli nähdä, miten innostuneita lapset olivat kun he saivat ensimmäisinä ottaa jonkun uuden tavaran käyttöön. Tässä huomasin myös miten koulun liikuntavälineetkin ovat muuttuneet jo myös minun ala-aste ajoista, sillä en muista ainakaan että minun aikanani olisi pelattu sisällä curlingia.
-Roosa
Mieleenpainuvimpia kokemuksia juuri tästä innosta oli minulle kun Lönnrotin koululle oli saatu uusia liikuntavälineitä ja niitä testailtiin iltapäiväkerhon voimin. Ihanaa oli nähdä, miten innostuneita lapset olivat kun he saivat ensimmäisinä ottaa jonkun uuden tavaran käyttöön. Tässä huomasin myös miten koulun liikuntavälineetkin ovat muuttuneet jo myös minun ala-aste ajoista, sillä en muista ainakaan että minun aikanani olisi pelattu sisällä curlingia.
-Roosa
Minun vapaaehtoistyöni
Olin siis kolmessa eri paikassa tekemässä vapaaehtoistyötä. Ensimmäisenä olin Nälkäpäivä - kerääjänä syksyllä kolme päivää. Kokemus oli hyvin avartava ja mukavaa, ja fiilikset sen jälkeen olivat hienot. Aluksi oli ehkä hieman pelottavaakin mennä kadulle seisomaan, mutta alun jälkeen se alkoi tuntua jo luontevalta sekä tärkeältä.
Nälkäpäiväkeräyksen jälkeen olin päivän Ellan kanssa pitämässä Alakylän koulun liikuntapäivänä tanssipajaa. Opetimme siis koululaisille tanssin jonka olimme itse tehneet ja esitimme sen oppilaiden kanssa vanhemmille, opettajille ja muille oppilaille liikuntapäivän päätteeksi. Tanssipaja oli minusta erittäin mukavaa, sillä saimme monet lapset innostumaan tanssista ja saimme paljon positiivista palautetta kaikilta, erityisesti oppilailta.
Vakituiseksi vapaaehtoistyöpaikakseni muodostui Lönnrotin koulun iltapäiväkerho. Siellä sain viettää enemmän aikaa lasten kanssa ja tutustua kaikkiin rauhassa. Työympäristö oli ihana, enkä kokenut paikassani olevan mitään negatiivista. Maanantait eivät enää olleet niin kamalia, kun tiesin että pääsen iltapäivällä iltapäiväkerhoon viettämään aikaa lasten sekä ohjaajien kanssa. Sieltä ei voinut lähteä muuten kuin hymyilemättä ja sainkin sieltä monia positiivisia kokemuksia.
- Roosa
Nälkäpäiväkeräyksen jälkeen olin päivän Ellan kanssa pitämässä Alakylän koulun liikuntapäivänä tanssipajaa. Opetimme siis koululaisille tanssin jonka olimme itse tehneet ja esitimme sen oppilaiden kanssa vanhemmille, opettajille ja muille oppilaille liikuntapäivän päätteeksi. Tanssipaja oli minusta erittäin mukavaa, sillä saimme monet lapset innostumaan tanssista ja saimme paljon positiivista palautetta kaikilta, erityisesti oppilailta.
Vakituiseksi vapaaehtoistyöpaikakseni muodostui Lönnrotin koulun iltapäiväkerho. Siellä sain viettää enemmän aikaa lasten kanssa ja tutustua kaikkiin rauhassa. Työympäristö oli ihana, enkä kokenut paikassani olevan mitään negatiivista. Maanantait eivät enää olleet niin kamalia, kun tiesin että pääsen iltapäivällä iltapäiväkerhoon viettämään aikaa lasten sekä ohjaajien kanssa. Sieltä ei voinut lähteä muuten kuin hymyilemättä ja sainkin sieltä monia positiivisia kokemuksia.
- Roosa
Paljon tarjoava vapaaehtoistyö
Minusta jonkunlainen vapaaehtoistyö olisi jo hienoa aloittaa koululaisena. Vapaaehtoistyö voi nimittäin avartaa kaikkien maailmaa ja tehdä meistä kaikista suvaitsevimpia toisiamme kohtaan. Vapaaehtoistyöstä saa myös mielettömästi erilaisia kokemuksia sekä paljon eväitä elämään.
Jonkunlaista vapaaehtoistyötä minusta myös järjestetäänkin jo alakoululaisillekin, ainakin minä muistan kun meillä oli aina jotain teemapäiviä kuten vaikka ympäristönsiivouspäivä. Myös erilaiset taksvärkit ovat periaatteessa vapaaehtoistyötä, sillä se on vapaaehtoista, ja siitä saadut varat käytetään yhteiseen hyvään. Vapaaehtoistyön ottaminen kouluohjelmaan on minusta järkevää, sillä siitä lapset oppivat ottamaan vastuuta ja hyviä arvoja elämäänsä.
Roosa Siitonen
Jonkunlaista vapaaehtoistyötä minusta myös järjestetäänkin jo alakoululaisillekin, ainakin minä muistan kun meillä oli aina jotain teemapäiviä kuten vaikka ympäristönsiivouspäivä. Myös erilaiset taksvärkit ovat periaatteessa vapaaehtoistyötä, sillä se on vapaaehtoista, ja siitä saadut varat käytetään yhteiseen hyvään. Vapaaehtoistyön ottaminen kouluohjelmaan on minusta järkevää, sillä siitä lapset oppivat ottamaan vastuuta ja hyviä arvoja elämäänsä.
Roosa Siitonen
Monday, 20 February 2012
Isosiskoja tarvitaan
Isosiskotoiminta on yksi vapaaehtoistyön muodoista, joka on kiinnostanut minua jo pitkään. Ainakin suurimmissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere, Oulu) toimii vapaaehtoisjärjestöjä, jotka järjestävät Isosiskotoimintaa: toiminnan ideana on tarjota peruskouluikäisille ''Pikkusiskoille'' Isosisko, jonka kanssa voi yhdestä neljään kertaa kuukaudessa puuhailla jotain yhdessä.
Ymmärsin, ettei yhteisen ohjelman tarvitse olla mitään kovin tajunnanräjäyttävää, vaan tavallinen hengailu normaalien sisarusten tavoin riittää oikein hyvin. Tärkeintä olisi toimia esimerkkinä ja auttaa sekä olla läsnä lapsen/nuoren arkipäivässä. Jos sitoutuminen yhteen ihmiseen ei tunnu hyvältä, tarjoaa ainakin Tampere myös mahdollisuutta Tupaisosiskotoimintaan, jolloin voi toimia eräänlaisena nuoriso-ohjaajana tytöille suunnatussa nuorisotalossa.
Omat suunnitelmani lukion jälkeen ovat vielä hyvin auki, mutta asetuttuani opiskelemaan jonnekin olisi mahtavaa lähteä mukaan vastaavanlaiseen toimintaan. Olen itse perheen nuorimmainen eikä minulla siis koskaan ole ollut pikkusisaruksia, mutta omat vanhemmat sisarukseni ovat tuoneet elämääni niin paljon positiivisia asioita, että haluan laittaa hyvän kiertämään!
- Salla
Ymmärsin, ettei yhteisen ohjelman tarvitse olla mitään kovin tajunnanräjäyttävää, vaan tavallinen hengailu normaalien sisarusten tavoin riittää oikein hyvin. Tärkeintä olisi toimia esimerkkinä ja auttaa sekä olla läsnä lapsen/nuoren arkipäivässä. Jos sitoutuminen yhteen ihmiseen ei tunnu hyvältä, tarjoaa ainakin Tampere myös mahdollisuutta Tupaisosiskotoimintaan, jolloin voi toimia eräänlaisena nuoriso-ohjaajana tytöille suunnatussa nuorisotalossa.
Omat suunnitelmani lukion jälkeen ovat vielä hyvin auki, mutta asetuttuani opiskelemaan jonnekin olisi mahtavaa lähteä mukaan vastaavanlaiseen toimintaan. Olen itse perheen nuorimmainen eikä minulla siis koskaan ole ollut pikkusisaruksia, mutta omat vanhemmat sisarukseni ovat tuoneet elämääni niin paljon positiivisia asioita, että haluan laittaa hyvän kiertämään!
- Salla
Monikulttuurista talent-show'ta järjestämässä
Osallistuin syksyllä Multicultural Clubin ja Melanien kautta Monarilla pidetyn talent-shown järjestämiseen. Tapahtuman ideana oli tarjota niin Suomesta kuin muualtakin sukujuuria omaaville mahdollisuus esitellä omaa ''talentiiaan'' kuten laulua tai tanssia. Saavuimme toisen vapaaehtoistyökurssilaisen Helin kanssa tapahtumapäivän aamuna Monarille ja työskentelimme pitkälle iltapäivään, jonka jälkeen pidimme muutaman tunnin tauon. Illaksi palasimme taas nuorisotalolle huolehtimaan viime hetken järjestelyistä ja totta kai seuraamaan itse show'ta.
Hoidimme tarvittavia hommia hyvin laidasta laitaan: koristelua, tarjoilua ja ylipäätään kaikkea, mitä vastaavan tapahtuman järjestäminen vaatii. Muut monikulttuurisen klubin jäsenet olivat jo suunnitelleet pitkälti kaiken, joten varsinaiselle tapahtumapäivälle jäi vain viime hetken toteutus.Kaiken kaikkiaan päivä oli todella hauska ja antoisa, sillä muut tapahtuman järjestäjät olivat mukavia, ja kaikista huokui halu saada tapahtuma onnistumaan.
Varsinainen talent-show onnistui pienistä teknisistä vaikeuksista huolimatta hyvin. Normaalisti ei tule ajatelleeksi, kuinka paljon Lappeenrannassa asuu ihmisiä eri kulttuureista, joten tilaisuus oli varsin silmiä avaava kokemus. Voin kuvitella, kuinka paljon kilpailijoille merkitsi saada esitellä ja olla ylpeä oman lähtömaansa kulttuurista. Myös suomalaisille tarjoutui mahtava tilaisuus tutustua erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin.
- Salla
Hoidimme tarvittavia hommia hyvin laidasta laitaan: koristelua, tarjoilua ja ylipäätään kaikkea, mitä vastaavan tapahtuman järjestäminen vaatii. Muut monikulttuurisen klubin jäsenet olivat jo suunnitelleet pitkälti kaiken, joten varsinaiselle tapahtumapäivälle jäi vain viime hetken toteutus.Kaiken kaikkiaan päivä oli todella hauska ja antoisa, sillä muut tapahtuman järjestäjät olivat mukavia, ja kaikista huokui halu saada tapahtuma onnistumaan.
Varsinainen talent-show onnistui pienistä teknisistä vaikeuksista huolimatta hyvin. Normaalisti ei tule ajatelleeksi, kuinka paljon Lappeenrannassa asuu ihmisiä eri kulttuureista, joten tilaisuus oli varsin silmiä avaava kokemus. Voin kuvitella, kuinka paljon kilpailijoille merkitsi saada esitellä ja olla ylpeä oman lähtömaansa kulttuurista. Myös suomalaisille tarjoutui mahtava tilaisuus tutustua erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin.
- Salla
Sunday, 12 February 2012
Viimeiset hetket
Tällä viikolla kävin viimeista kerta Onnelankodissa.Oli surullista lähteä sieltä, mutta (yllätys,yllätys!!!)aion käydä siellä kirjoitusteni jälkeen :) Päätin tehdä niin,koska ensinäkin tunnen itseni tärkeäksi ja teen jotakin muiden hyväksi.Mietin myös eläinkodille menemistä, mutta se nähdään YO:den jälkeen.
Onnelankodissa minulla on pari lempi asukasta,joiden kanssa plin tehnyt hommia tiivemmin.Sain tutusttua hoito-alaan ja tiedän, että haluan ja voin olla lääkäri.
Mitä jos tulevaisuudessa pääsen sellaisen paikaan asukkana..no minusta olisi kiva, että joku nuori kävisi lukemassa mummoille ja pappoille lehteä sekä puhuisi ja auttaisi arki-päivä hommissa.
Minusta on tärkeä tehdä edes jotakin pientä muiden hyväksi.Aion osallistua kaikenlaisiin tapahtumiin sekä tehdä vapaaehtoistyötä.Siitähän saa palkka ei rahana vaan hyvällä mielellä :)
Onnelankodissa minulla on pari lempi asukasta,joiden kanssa plin tehnyt hommia tiivemmin.Sain tutusttua hoito-alaan ja tiedän, että haluan ja voin olla lääkäri.
Mitä jos tulevaisuudessa pääsen sellaisen paikaan asukkana..no minusta olisi kiva, että joku nuori kävisi lukemassa mummoille ja pappoille lehteä sekä puhuisi ja auttaisi arki-päivä hommissa.
Minusta on tärkeä tehdä edes jotakin pientä muiden hyväksi.Aion osallistua kaikenlaisiin tapahtumiin sekä tehdä vapaaehtoistyötä.Siitähän saa palkka ei rahana vaan hyvällä mielellä :)
Hei kurssilaiset,
Vapaaehtoistyön kurssi alkaa olla finaalivaiheessa ja kovasti Melanien kanssa odottelemme kirjoituksia tänne blogiin. Nyt kirjoittamaan syntyneitä ajatuksia, kokemuksia, suunnitelmia, iloja, pettymyksiä, haasteita ja elämyksiä tiiviinä teksteinä, romaanit kirjoitetaan jonkun muun kurssin yhteydessä ;) Hienosti olette vapaaehtoistyötä tehneet!!
Anna-Maija
Monday, 16 January 2012
Kursin loppusuoralla
Huomenna on seuravaa työvuoro :)
Työtunteja on kyllä kertynyt enemmän kuin olisi pitänyt(tai enemmän ku siellä kurssilapussa luki).
Tämä kurssi meni aika hyvin.Sain tutustuttua hoitotyöhöön.Ja aina vuoron jälkeen tunnen olevani hyvä ihminen.Haluaisin kiittää kaikkia Onnelantieläisiä siitä, että he olivat ymmärtäväisiä ja muutenkin hyviä minua kohtaan.
Päätin,että jatkan vapaaehtoistyötä,mutta yritän päästä sairalaan tai vastavaan paikan,jossa voin otta enemmän vastuutta ja harjoitella terveys-alalla.
Työtunteja on kyllä kertynyt enemmän kuin olisi pitänyt(tai enemmän ku siellä kurssilapussa luki).
Tämä kurssi meni aika hyvin.Sain tutustuttua hoitotyöhöön.Ja aina vuoron jälkeen tunnen olevani hyvä ihminen.Haluaisin kiittää kaikkia Onnelantieläisiä siitä, että he olivat ymmärtäväisiä ja muutenkin hyviä minua kohtaan.
Päätin,että jatkan vapaaehtoistyötä,mutta yritän päästä sairalaan tai vastavaan paikan,jossa voin otta enemmän vastuutta ja harjoitella terveys-alalla.
Subscribe to:
Posts (Atom)